Treeni · Yleinen

Tunnelmia kisakauden kynnyksellä

Hupsista vaan, sehän on jo kesä pitkällä. Aika tuntuu kuluvan pikakelauksella. Ensimmäiset kisat ovat jo vajaan kolmen viikon kuluttua Lahdessa. Tänään tuli varmistus, että siellä tosiaan kisataan. Kiva päästä pitkästä aikaa kokemaan kisatapahtuman tunnelmaa ja nähdä millaiseen tulokseen talven aikana tehty työ kantaa.

Elämä on pyörinyt kyllä kokonaan oman treeniohjelman ehdoilla. Välillä se on tietysti raskastakin, varmaan myös muun perheen mielestä. Kaikki menot ja tekemiset pitää aika suunnitella niin, että saan treenit tehtyä. Onneksi ymmärrystä ja treeniseuraakin on ainakin toistaiseksi vielä löytynyt. 

Jossain välissä (eli kevyemmillä viikoilla) ollaan pyritty tekemään jotain muutakin, kun töitä tai urheilusuorituksia. Pari viikkoa sitten ajoimme Kolovedelle melomaan pariksi päiväksi. Se oli mukava ja tarpeellinen irtiotto arjesta, sääkin suosi.

Kolevedellä melomassa kanootilla.
Kolovedellä melomassa.

Treenit ovat sujuneet koko kevään suunnitellusti ilman sairastelua tai loukkaantumisia (kop kop). Tosin uintiin tuli keväällä tauko, kun uimahallit suljettiin. Nyt on onneksi ollut niin lämmintä, että vedet ovat lämmenneet uintikuntoon järvissäkin.

Uinnin suhteen fiilis on nyt paljon varmempi kuin aikaisemmin avovedessä. Vauhdin hurmaa ei tosin ole löytynyt, mutta muuten uinti tuntuu rennommalta ja helpommalta.

Perheen kaksilahkeinenkin innostui talvella uimaan ja niinhän siinä kävi, että kun löytyi sopiva märkkäri käytettynä, niin sainkin kesäksi uintikaverin 😀 Seuraavaksi pitää varmaan alkaa katsella pyörää, jos löytyisi sopiva, niin ei muuta, kun ilmoa sisään jonnekin kisoihin. Juoksukengät ja juoksutaustaa jo löytyy valmiiksi.

Uimarit Oritlammen rannalla.
Toisilla on samanlaiset tuulipuvut…

Pyörä kulkee myös hieman reippaammin, kun viime kesänä. Ei tosin niin kovaa, kun toivoisin, mutta tärkeintä tässä kohtaa onkin se, että se kulkee riittävän pitkän matkan yhteen menoon. 

Hommasin keväällä gravelin ja ulkoilutin sitä ahkerasti sen jälkeen, kun ihastuin siihen niin kovasti. Gravelilla pääsee hiljaisemmille hiekkateille pois muun liikenteen seasta. Sillä voi hyvin ajella myös (tasaisilla) poluilla. Ajo-asentokin on hieman mukavampi kuin maantiepyörällä.

Gravel-pyörä.
Gravelilla pääsee myös hiekkateille ja poluille.

Toisaalta nyt sitten onkin ollut hankalampi totutella taas takaisin kisapyörään ja ajoasentoon. Tuppaa selkä ja niska väsymään pidemmillä lenkeillä… Pitää nyt ajeluttaa vaan sitä kisapyörää, jotta selkä ehtii tottua siihen ennen elokuun Tallinnan kisoja, jolloin luvassa olisi reilu kuuden tunnin huviajelu.

Pari viikkoa sitten ajoin Saimaan saaristokierroksen sähkögravelilla testimielessä. Se oli yllättävän hauska kokemus. Ajoimme alkumatkan gravelreittejä Imatralta Lappeenrantaan ja kyllähän se sähkö oli oiva apu mäkisessä maastossa ja säästi todella paljon voimia. Pyörällä pystyi hyvin ajamaan myös ilman sähköavustusta, tämäkin tuli testattua, kun emme saaneet pyöriä ladattua matkalla. 

Juoksun suhteenkin on tapahtunut kehitystä aivan viime viikkoina. Ainakin PK-alueella vauhdit ovat kasvaneet. En ole aiemmin pystynyt juoksemaan 15 kilsan pk-lenkkejä kutosella alkavilla kilometrivaihdeilla. Tänään juoksin radalla 20 minuutin VK2-vedon ja siinä tulikin oma PB, yli 4000 m. 

Juoksija hyppää ilmaan urheilukentällä.

Näillä mennään nyt, parin viikon päästä nähdään mihin se riittää, niin kuin kliseinen sanonta kuuluu.

Treeni · Yleinen

Kuinka ylläpitää treenimotivaatiota?

Moni on kysynyt minulta, että miten ehdin, jaksan tai viitsin lähteä lenkille tai nousta trainerin selkään päivästä ja viikosta toiseen. Nyt, kun treenaan täysmatkaa varten, treenejä on tosiaan lähes joka päivä, välillä kaksikin treeniä päivässä. Täysin treenittömiä päiviä on suunnilleen joka 3. viikko.

Wattbike
Salin Wattbike on tullut viime viikkoina tutuksi.

Sitoutuminen treeniohjelmaan on tietenkin haastavaa minullekin. Ei siksi, että se olisi jotenkin vastenmielistä, vaan siksi, että vuorokaudesta uhkaavat tunnit loppua välillä kesken. Treeneissä kuluu helposti yli 10 tuntia viikossa, joten se aika on pois muusta.

No, sosiaalinen elämä on tällä hetkellä muutenkin minimissä, koska ”se, minkä nimeä en jaksa enää mainita”, mutta on tässä aloittelevalla yrittäjällä ihan riittävästi tekemistä ja nukkuakin pitäisi.

Itselläni motivaatio treeneihin on yllättävän harvoin hakusessa. Mietin syitä tähän ja ajattelin jakaa omat vinkkini, jos niistä on apua sinullekin, oli tavoitteesi kympin juoksu tai vaikka kymmenen leukaa.

Aseta tavoite

Kuvittele se hetki, jossa ylität maaliviivan ja tuuletat. Oli se maaliviiva sitten todellinen tai kuvitteellinen. Tavoite voi olla pystyä juoksemaan viisi kilometriä tai uimaan kilometri ilman lepotaukoja. Tai sitten johonkin tapahtumaan osallistuminen.

Aseta myös välitavoitteita matkalla kohti sitä isoa tavoitetta. Itselläni yksi välitavoite oli uida yhdessä treenissä 3800 m, eli täysmatkan uintimatka. Sen tavoitteen ehdin juuri saavuttaa, ennen kuin uimahallin ovet laitettiin taas säppiin viime viikolla.

Muista iloita kaikista tavoitteiden, myös välitavoitteiden saavuttamisesta! Tavoite mielessä auttaa nousemaan sohvalta myös niinä räntäsateisina päivinä, jolloin ei muuten huvittaisi.

Kalenteroi treenit ja seuraa edistymistä

Suunnittele treenit ennakkoon ainakin viikoksi kerrallaan. Laita ne kalenteriin. Aloita maltillisesti, esim. 3 treeniä/viikko. Jos illat ovat täynnä ohjelmaa, voi treenin sijoittaa hyvin aamuunkin. Jokaiselta löytyy aivan varmasti puoli tuntia tai tunti aikaa kolmena päivänä viikosta. Sijoittele pidemmät harjoitukset vapaapäiviin. Treenit tulee varmemmin tehtyä, kun niille on varattu oma aikansa päiväohjelmasta.

Urheilukello on hyvä sijoitus treenien tallennukseen. Siitä saa hyvin motivaatiota, kun näkee miten tulokset paranevat. Kelloon voi tallentaa tavoitteen ja harjoitusohjelman, joten se myös muistuttelee lähtemään liikkeelle. Älypuhelimeen löytyy myös monta hyvää ilmaista appia, joiden avulla voi tallentaa omia treenejään.

Liiku kaverin kanssa

Treenaaminen yhdessä ystävän kanssa on kivaa. Ja kun on sovittu treeneistä, niin kynnys jättää ne väliin on aina korkeampi 🙂 Tämä aika tietysti asettaa omat rajoituksena, mutta ulkoilu on edelleen sallittua pienellä porukalla.

Ystävien kanssa voi viettää aikaa myös liikunnan merkeissä. Treeneistä voi myös löytää uusia ystäviä!

Muista monipuolisuus

Vaikka tavoitteenasi olisikin vaikka juosta jokin tietty matka, kannattaa välillä tehdä muutakin kuin juosta. Muuten saattaa jossain kohtaa iskeä tylsistyminen ja pahimmassa tapauksessa rasitusvamma. Ainakin kehonhuoltoa ja lihaskuntoa kehittävää aktiviteettia voi helposti ympätä kestävyysurheilun yhteyteen.

Juoksuakin voi harjoitella yllättävän monipuolisesti. Kannattaa katsoa vinkkejä treeneihin netistä ja somesta. Suosittelen myös rohkeasti kokeilemaan muitakin lajeja. Voi olla, että yksi asia johtaa toiseen ja pian huomaat viihtyväsi liikunnan parissa useita kertoja viikossa.

Inspiroidu muiden saavutuksista

Jos et meinaa päästä sohvalta ylös, ota älylaite käteen ja ala seurata somesta muiden treenipäivityksiä. Itselle tämä ainakin toimii 😀 Kun näkee, että muutkin ovat käyneet lenkillä, niin kummasti sitä itsekin huomaa vetävänsä lenkkaria jalkaan.

Muiden tekemisiä seuraamalla saa myös hyvin vinkkejä omaan harjoitteluun ja parhaassa tapauksessa jopa löytää uusia treenikavereita.

Huolehdi riittävästä levosta ja ravinnosta

Muista myös levätä. Varsinkin, jos et ole tottunut koviin treeneihin, ei kannata ahnehtia liian montaa suorituskertaa viikkoon. Vanha sanonta ”lihas kasvaa levossa” on ihan totta ja myös kestävyyskunnon kehittyminen vaatii malttia.

Mitä enemmän harjoittelet, sitä tärkeämpään rooliin tulee myös syöminen. Tässä minulla itselläkin on vielä paljon opittavaa. Jos ei muista syödä tarpeeksi, niin ei saa treenissä tehoja irti.

Pidä päiväkirjaa edistymisestä

Treenipäiväkirjaa voi pitää vain omaksi iloksi tai perustaa sosiaaliseen mediaan tilin, jossa jakaa omia kokemuksiaan ja fiiliksiä. Se tuo myös sopivasti painetta pitää motivaatiota yllä, kun tekee tavoitteestaan julkisen ja kertoo matkastaan tavoitetta kohti muillekin.

treeni-iloa
Paras fiilis tulee siitä, että sai päivän treenin tehtyä 🙂
Matkailu · tilastot · Yleinen

Lapin taikaa ja vuoden 2020 tilastot

Terveisiä pohjoisen lumisista maisemista! Päätimme melko lyhyellä varoitusajalla tulla tänne Leville joulun ja uudenvuoden ajaksi. Onneksemme löysimme vielä sopivan (eli kohtuuhintaisen, riittävän rauhallisen ja koiraystävällisen) majoituksen läheltä Levin keskustaa.

Muutama päivä sitten kävimme huiputtamassa Särkitunturin.

Täälläkään ei ole lunta vielä aivan metritolkulla, mutta riittävästi, jotta pääsee hiihtämään ja näkymä on ihanan talvinen. Hiihtämisen lisäksi olemme käyneet uimassa, maastopyöräilemässä ja yhtenä päivänä vaelsimme Särkitunturin huipulle ja takaisin.

Aivan pelkkää lomailua tämä reissu ei ole ollut. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, jouduin miettimään elämän rahoituskuviot uusiksi, kun yhtäkkiä ei olekaan sitä paikkaa, johon mennä aamuisin ”torjumaan puutetta”. En ole vielä koskaan ollut vastaavassa tilanteessa, joten asian omaksuminen otti hieman aikaa.

Samalla tilanne oli kuitenkin mahdollisuus vihdoinkin toteuttaa pinnan alla kuplinut haave työllistää itse itsensä. Siis ryhtyä yrittäjäksi. Itseasiassa koko juttu tuntuu nyt suorastaan kohtalon johdatukselta.

Sähkömaastureilla pääsee kevyesti liikkumaan lumisillakin poluilla. Taustalla Ounasjoki.

Pian olemme miehekkeen kanssa paitsi pariskunta, myös liikekumppaneita. Siitä lisää myöhemmin, kunhan kaikki paperiasiat on saatu kuntoon. Mutta siis uutta, jännittävää ja kivaa on odotettavissa vuodelle 2021!

Vuosi 2020 lukuina

En ole jaksanut enää pitää tarkkaa kirjaa kaikista urheilusuorituksista Excelissä, joten ihan kaikkia suorituksia ei ole tilastoissa, mutta nämä tiedot on kaivettu Garmin Connectista:

Uinti:

Uintimetrejä on kertynyt todellisuudessa hieman enemmän, koska en osaa lisätä harjoituksiin tekniikkadrillejä, kuten potkuja.

  • Tammikuu: 13350 m
  • Helmikuu: 17650 m
  • Maaliskuu: 13025 m
  • Huhtikuu: 4500 m (Onneksi kylpylä oli avoinna myös keväällä, kun uimahallit suljettiin…)
  • Toukokuu: 2300 m
  • Kesäkuu: 3692 m
  • Heinäkuu: 3351 m
  • Elokuu: 5547 m
  • Syyskuu: 3900 m
  • Lokakuu: 5675 m
  • Marraskuu: 12925 m
  • Joulukuu: 11925 m

Yhteensä: 97840 m (Nyt vähän harmittaa, että jäi niin vähän tasaluvusta, mutta siinäpä tavoitetta ensi vuodelle)

Pyöräily (ulkona):

  • Tammikuu: 18,4 km
  • Helmikuu: —
  • Maaliskuu: 60,9 km
  • Huhtikuu: 194,3 km
  • Toukokuu: 511,8 km
  • Kesäkuu: 291,9 km
  • Heinäkuu: 466,0 km
  • Elokuu: 206,7 km
  • Syyskuu: 64,00 km
  • Lokakuu: 67,00 km
  • Marraskuu: —
  • Joulukuu: 67,8 km

Yhteensä: 1948,9 km (Tämä luku jäi myös lähelle tasalukua :D) Talvikuukausina tuli tietenkin poljettua lisäksi trainerilla ja salilla Wattbikellä, mutta ne suoritukset ovat mitattavissa vain aikana

Juoksu:

  • Tammikuu: 30,0 km
  • Helmikuu: 53,0 km
  • Maaliskuu: 77,1 km
  • Huhtikuu: 84,8 km
  • Toukokuu: 77,3 km
  • Kesäkuu: 111,0 km
  • Heinäkuu: 61,7 km
  • Elokuu: 100,2 km
  • Syyskuu: 93,5 km
  • Lokakuu: 98,3 km
  • Marraskuu: 94,5 km
  • Joulukuu: 41,0 km

Yhteensä: 922,4 km (tästä puuttuu muutamat juoksumatolla tehdyt suoritukset)

Muut lajit:

Hiihtoa kertyi vain tammikuussa 10 km, nämä viime päivien reilu 40 km + ne mitä huomenna ehtii vielä. Toivottavasti tänä talvena riittäisi lunta, jotta saisi kerättyä hiihtokilsoja kotimaisemissakin. Kerran kävimme retkiluistelemassakin, siitä tuli matkaa 16 km 🙂

Renkaalla on tullut killuttua noin kerran viikossa, eli 50 h. Salia, akroa ja satunnaista joogaa on varmaan yhteensä suunnilleen saman verran, eli n. 50 h.

Rauha Särkitunturin laella.

Kävelyä on tietenkin kertynyt paljon. Osittain koiran ansiosta ja osittain kaikkien niiden upeiden luontopolkujen ja -kohteiden vuoksi, joita olemme ehtineet käydä ihmettelemässä.

Tehominuutteja on Garminin mukaan kertynyt:

  • Tammi-kesäkuu: keskimäärin 100.2 minuuttia viikossa kohtalaisella teholla ja 214.8 minuuttia viikossa suurella teholla
  • Heinä-joulukuu: keskimäärin 69.8 minuuttia viikossa kohtalaisella teholla ja 239.5 minuuttia suurella teholla
Elämä tarjoilee välillä myös yllätyksiä ja eksyttää turvalliselta polulta 😉

Tästä on hyvä lähteä kohti vuotta 2021. Toivon, että pysyn terveenä ja vältyn suuremmilta takaiskuilta harjoittelun suhteen, jotta pääsisi ensi kesänä nauttimaan työn tuloksista 🙂

Särkitunturin laavulla tauolla.

Kiitos kaikille lukijoille tästä vuodesta ja parasta uutta vuotta 2021!

Yleinen

Vuosi 2020 – yhden tähden vuosi, ei voi suositella

Onneksi 2020 alkaa olla lopuillaan. Vuosi on kyllä ollut monella tapaa haastava, eikä pettymyksiltä ole voinut välttyä. Tietysti monesta asiasta pitää olla kiitollinenkin, kaikki elämän perusasiat ovat tosi hyvin. Työpaikka nyt sitten meni YT-prosessissa, mutta sekään ei ole maailmanloppu, vaan mahdollistaa sysäyksen kohti unelmia, joita ei vaan mukavuudenhaluisena ole tohtinut aiemmin toteuttaa.

Välillä olo on kyllä kuin heikoilla jäillä kävelisi, mutta onneksi avantouintiakin on tullut vähän treenattua, joten ei kai sekään ole katastrofi, vaikka välillä vähän joutuisikin veden varaan 😀

Joulukuun alussa Mellonlahti Imatralla oli saanut ohuen, kirkkaan jääpeitteen, jonka läpi saattoi ihailla lammen pohjaa.

Odotan jo kovasti ensi vuotta, se tuo tullessaan paljon uutta ammatillisesti, opiskelua sekä tietysti olisi kiva, että kaikki kisasuunnitelmatkin menisivät maaliin. Ainakin minulla on nyt parempi mahdollisuus vaikuttaa omiin aikatauluihin ja rytmittää elämää joustavammin. Pitkä työmatkakin jäi pois, joten ainakin teoriassa minulla pitäisi olla enemmän aikaa treenata ilman, että se olisi niin paljon pois muusta elämästä.

Ensi kesän ohjelmassa on siis Lahden IM 70.3 sekä Tallinnan IM täysmatka.

Sehän sujuu kuin tanssi

Hollow-pito, rintakehä auki, potkun rytmi kuin valssia, yks kaks kol, yks kaks kol… Pikkuhiljaa se siitä alkaa sujua, 25 metriä kerrassaan, vapaauinti nimittäin. On se vaan hämmästyttävän haastavaa.

Harjoittelu on tosiaan viime viikkoina painottunut uintitekniikkaan. Uintia on nyt ohjelmassa kolmesti viikossa. Onneksi täällä Etelä-Karjalassa uimahallit ovat olleet avoinna. Ohjatut treenit loppuivat tältä vuodelta, mutta ehdimme käydä valmentajan kanssa tekniikkaa läpi ennen uusia rajoituksia.

Matkaa en ole uinut nyt lainkaan, pisimmät yhtäjaksoiset uintipätkät tulevat lämmittelystä ja loppuverkasta. Muuten mennään erilaisilla potku- ja tekniikkadrilleillä sekä 25 tai 50 metrin pätkissä. Pidempää matkauintia on oletettavasti luvassa sitten keväällä.

Tässä yksi esimerkkiharjoitus:

  • Alkuverryttely 300 m
  • Potkut laudalla 4 x 50 m
  • Yhden käden uinti 4 x 50 m (vuorokäsin 25 m)
  • Sculling 25 m, paluu vapaauintia 25 m x 4
  • Käsivedon ajoitusta 4 x 50 m (optimirytmin hakemista)
  • Loppuun teknisesti hyvää uintia 25 m pätkissä, rentoa ja hyvin liukuvaa uintia

Tekniikan hiominen vaatii pitkää pinnaa, mutta pikkuhiljaa se alkaa tuottaa tulosta ja uintivauhti kasvaa.

Hyötyliikuntaa ja hauskanpitoa

Työpaikan mukana meni autokin, joten yleinen aktiivisuus on lisääntynyt myös arjessa. Kun ei ole autoa, täytyy ajella pyörällä treeneihin ja hoitamaan asioita.

Yritän pärjätä jatkossa ilman omaa autoa, katsotaan miten se onnistuu. Vielä jaksaa hymyilyttää, saa nähdä miltä meno maistuu räntäsateessa tai paukkupakkasella…

On meillä onneksi yksi auto taloudessa, joten aivan kokonaan ei olla apostolinkyydin varassa 🙂 Mutta yritän hyödyntää hyötyliikuntaa arjessa niin paljon kuin se on mahdollista, siinä saa kerättyä hyvää peruskuntopohjaa kesää varten.

Sää on suosinut hyötyliikkujaa ainakin täällä meilläpäin viime aikoina. Olemme viettäneet paljon aikaa ulkona luonnossa. Viime viikolla paistoi aurinko melkein joka päivä ja kävimmekin ihastelemassa kaunista talven valoa lähiluonnossa.

Rauha-koira nauttii ulkoilusta vähintään yhtä paljon kuin omistajansa.

Olemme harjoitelleet koiran kanssa myös juoksemista juoksuvyön kanssa. Sekin alkaa pikkuhiljaa sujua ilman äkkipysähdyksiä tai suunnanvaihtoja.

Koira määrää vauhdin ja välillä myös suunnan 😀

Pisin lenkki taitaa olla jo reilu 12 kilsaa tällä yhdistelmällä. Rauhan tahtiin mentiin ja välillä pysähdyttiin hetkeksi huilaamaan. Koira näyttää nauttivan, joten mikäs sen kivempaa kuin yhdessä harrastaminen.

Tämä viikko porskutetaan vielä ihan täysillä treenit. Ensi viikolla taisi vielä olla ah niin ihana ftp-testi ja sitten voi hetkeksi rauhoittua joulun viettoon. Yritän saada aikaiseksi jonkinlaisen yhteenvedon vuoden 2020 treeneistä joulun jälkeen, katsotaan onnistuuko tämä kunnianhimoinen tavoite.

Oikein rauhallista joulun aikaa sinulle!

Treeni · Yleinen

Melkoinen marraskuu

Erikoinen vuosi näyttää huipentuvan erityisen matalapaineiseen syksyyn. Korona kuritti keväällä, onneksi kesä toi hieman toivoa ja saimme viettää lomat ja palata hetkeksi lähes normaaliin. Syksy on ollut töissä alavireinen ja viime viikolla se ”huipentui” sitten niihin kahteen kirjaimeen, joita kukaan ei halua kuulla, saati kokea konkreettisesti omalle kohdalleen.

YT – niin siinä kuitenkin kävi. Vieläpä todella laajana ja rajuna. Asia on minulle todella raskas, ei vain siksi, että oma työ on vaakalaudalla, vaan harmittaa ihan vietävästi muiden puolesta. Lopputulos tulee olemaan joka tapauksessa osalle läheisistä työkavereista lohduton ja sitä on vaikea hyväksyä.

Kovat paineet ja stressi vaikuttavat vireeseen ja palautumiseen. Uni on ollut huonoa jo pidemmän aikaa ja viime aikojen tapahtumat eivät tietenkään ole parantaneet asiaa.

Onneksi marraskuu ei ole ollut pelkästään harmaa. Luonnosta saa voimaa ja auringosta virtaa.

Olen kaikesta huolimatta jatkanut treeniä. Se on parasta terapiaa. Jätin viime viikolla ainoastaan yhden uintitreenin väliin, koska olin niin puhki. Siitäkin koin tietysti huonoa omatuntoa… (Koska suorittajaluonteeni ei suostu hyväksymään moista alisuoriutumista). Onneksi järki sentään välillä voittaa, ymmärrän, että parin tunnin yöunien jälkeen ei kannata lähteä myöhään illalla enää tekemään kovin intensiivistä ja rankkaa harjoitusta.

Olen syksyn aikana yrittänyt löytää aikaa sellaisille asioille, joista nautin ja saan voimaa. Perustreenien lisäksi olen ulkoillut, viettänyt aikaa perheen ja ystävien kanssa, sekä käynyt rengastrapetsilla ja akrobatiassa. Jälkimmäisissä lajeissa ei vaan pysty ajattelemaan mitään muuta, kun käsillä olevaa suoritusta, jottei tapahdu vahinkoa. Siinä saa hetken hengähdystauon pään sisällä myllertävistä ajatuksista.

Maailma näyttää aina paremmalta pää alaspäin.
Sää on suosinut ja olemme viettäneet paljon aikaa lähiluonnossa. Olen tosi onnekas, että saan jakaa elämäni näitten tyyppien kanssa.
Tyhy-päivän ohjelmassa oli vaellusratsastusta. Edellisestä ratsastuskerrasta onkin jokunen vuosi(kymmen) ehtinyt vierähtää, mutta ihmeen kotoisalta siellä satulassa tuntui.

Tavoitteita ei jätetä

Olen jatkanut koko syksyn treenejä suunnitelman mukaan. Valmentaja tekee minulle perusrungon viikottain, maustan kokonaisuutta kehonhuollolla sekä niillä rengastreeneillä ajan ja voimavarojen puitteissa. Jos keho ja mieli kestävät treeniä, eikä Korona peru kisoja, niin ensi kesänä osallistun Ironmanille aivan suunnitelman mukaan.

Pari viikkoa sitten osallistuimme miehekkeen kanssa Discovery Saimaan maastopyöräretkelle. Kivassa porukassa ja uusiin polkuihin tutustuessa 50 km meni melkein huomaamatta.

Uskon, että vuosi 2021 tulee olemaan parempi, kun kuluva 2020. Tiedossa on jo monta kivaa ja uutta juttua. Olen mm. lupautunut vetämään pyöräretkiä ensi kesänä Saimaan kauniissa maisemissa (lue lisää retkistä täällä!).

Katsotaan mitä muuta elämä tuo tullessaan. Muutos on väistämätön, mutta olen päättänyt ottaa sen vastaan positiivisella mielellä, oli se sitten millainen tahansa. Kaikesta selviää, kunhan elämän peruspilarit ovat kunnossa. Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee, kun leipää, lempee ja lämpöö 🙂